Tamperelainen nainen neuloo ja sekaantuu välillä muihinkin käsitöihin vaihtelevin tuloksin. Helppo innostumaan ja myös taitava vakuuttamaan itselleen, että ihmisellä ei voi koskaan olla liikaa lankaa.
Sipulipussi viittaa synkkään menneisyyteen käsityöopettajan murheenkryyninä.
Mietiskelytauon jälkeen päätin palata käsityöbloggaamisen ihmeelliseen maailmaan, mutta uusissa kuvioissa.
Minut löytää siis tästä eteenpäin täältä: leppakerttunen.blogspot.com/
...raparperin alla, sammakolla koti oli kultainen.
Yllä lehtikatto, alla multamatto, hirsiseinä vihreä ja punainen.
Hämärä, viileä, sammakon mielest' on viihtyisä.
En mä siedä kuumaa, sammakko se tuumaa,
raparperin lehden alla hymyillen:)
Marikki by Tiina Huhtaniemi
Suuri Käsityölehti 6-7/2009
Lanka: Hemp for Knitting Allhemp6, n.100g
Puikot: 4mm
Pitäköön tämä aurinkoallergisen pään kylmänä tämän kesän paisteissa...hamppuhan on luonnostaan loistava UV-suoja. Ja varsin mukava neulottava muuten myös.
Kyllä nyt vielä kelpaa, kun on viileää säätä. Laulattaa vallan:D
Ulkonakin alkaa kohta vihertää, kun toukokuu pääsee vauhtiin, mutta minulla vihertävät jalat.
Vähän aikaa sitten vihersi vielä naama, kun katselin tätä sukkalankaklubista tullutta ihanan pehmeää merinovillalankaa ja mietin mitä ihmettä siitä tekisin. Ongelmana oli alkuperäinen väri, joka oli kamala. Sekava ja siinä oli runsaasti yhtä inhokkiväriäni, persikkaa. Halusin langasta eroon, koska se ärsytti aina silmään osuessaan typerässä persikkaisuudessaan.
Lopulta päätin yhdistää langan mukavan oloiseen ohjeeseen, joka oli jo jonkin aikaa ollut jonossa. Olen viime aikoina kaivannut erityisesti helppoja ja nopeita neuleita, ei mitään ajattelemista vaativaa. Näiden sukkien mallineuleen oppi nopeasti ulkoa ja neulominen oli rattoisaa.
Valmiina sukkina lanka oli vielä kauheamman värinen kuin kerällä. Lisäksi värit raidoittuivat sukissa eri tavalla varsin huomiotaherättävästi. Lopulta sain yön pimeinä hetkinä oivalluksen sukkien värjäämisestä ja niin ne päätyivät siniseen kool-aid pataan. Lopputuloksena räväkkä sini-vihreä, jota jo ilokseen katselee. Hiukkasen kyllä ensin arastelin "pilata" alkuperäisen värjääjän työtä, mutta minunhan näitä sukkia pitää katsella.
Spring Forward, Knitty Summer 2008
Lanka: Indie Dyer 100% Superwash Fingering Merino, 95g
Puikot: 2,5mm
Ja koska kuitenkin kiinnostaa, alkuperäinen väritys:
Ugh...
Ollapa syksy. Pimeää, kylmää ja märkää. Joka päivä harmaata ja ikkunaan ropisevaa jäätävää sadetta. Pronssinhehkuista valoa, joka saa kaiken näyttämään vesivärimaalaukselta. Mutta sen sijaan ulkona hallitsee kevään kova ja armoton valo eikä ikinä tiedä mitä pitäisi laittaa päällä, että olisi sopivan lämmin.
Senkin takia oli ihanaa neuloa syksyn väristä lampaalta tuoksuvaa villaa, joka muistutti siitä, että keväät eivät ole ikuisia. Neulomisen jälkeen sormet olivat langasta mukavasti rasvaiset, joten ehkä samalla sai kaupan päälle käsihoidonkin?
Tästä projektista ei ole mitään ikävää sanottavaa. Neulominen oli ihanaa ja leppoisaa, kun malli oli niin yksinkertainen. Lanka oli täydellistä. Lopputulos palkitseva. Ainoa mitä muuttaisin olisi koko. Seuraavalla kerralla tekisin kerroksia vähän lisää, kun lankaakin olisi riittänyt.
Eihän tässä kenellekään mitään uutta ole. Revontuli ei ole suotta suosittu malli, jokin siinä vain toimii. Yksinkertaista kauneutta, jossa lanka ja neule ovat täydellisessä sopusoinnussa.
Koko: 125x60cm
Lanka: Duo Design Priima Wool, n.120g
Puikot: 4mm
Olipa kerran nainen, jolla oli lankaa. Sitä oli aika paljon. Nainen oli myös pakkomielteinen järjestelijä, joten yhdessä laatikossa olivat kaikki ihanat langat, toisessa kaikki tavalliset langat ja kolmannessa jämälangat. Ongelma ei ollut langan määrä (ei tietenkään!) vaan se, että siinä ensimmäisessä laatikossa ei ollut tilaa uusille ihanille langoille. Niinpä nainen päätti, että pitäisi neuloa lankoja siitä ensimmäisestä laatikosta ja näin ollen siirtää ihanien lankojen pikkukerät siihen kolmanteen laatikkoon. Loistava suunnitelma!
Niinpä nainen päätti neuloa kaulahuivin. Yksinkertaisen, pehmeän, kauniin. Aloittaessaan nainen unohti, että inhoaa kaulahuivien neulomista ja on aivan liian kärsimätön neulomaan samaa niin pitkän pätkän putkeen. Niinpä lyhyehkön huivin neulomiseen kului järkyttävät kahdeksan kuukautta. Välissä nainen ehti myös unohtaa mallineuleen ja neuloi hyvinkin 15 senttiä ihan vääränlaista neuletta. Nainen oli kuitenkin myös laiska eikä jaksanut siitä välittää.
Lanka: Manos del Uruguay Silk Blend, n.70g
Puikot: 4mm
Huivin valmistuttua nainen ei ollut tyytyväinen: lankaa oli edelleen liikaa, jotta sitä voisi kutsua jämälangaksi. Niinpä nainen päätti neuloa vielä ranteenlämmittimet, helpot ja aivottomat. Tosin koska nainen ei voinut sietää matematiikkaa eikä laskemista, joutui hän aloittamaan "helpon ja aivottoman" neuleensa kolme kertaa ennen kuin sai arvioitua sopivan määrän silmukoita. Lopputulokseen nainen oli kuitenkin varsin ihastunut, kun vielä löysi äidin nappien joukosta sopivat koristukset.
Ranteenlämmittimet
Lanka: Manos del Uruguay Silk Blend, n.20g
Puikot: 4mm
Tyytyväisenä nainen julisti langan lopun kuuluvan jämälankalaatikkoon ja kaiveli ihanien lankojen laatikosta seuraavaa ihanuutta neulottavaksi.
Sen pituinen se (ainakin toistaiseksi...).
